Yhteisö

Käännöstyö on mukava harrastus, johon voi osallistua melkein kuka vain, jolla on kohtuullinen tekninen osaaminen ja hyvä kielitaito. Mukana on vapaaehtoisia aina lukiolaisista lähtien, joten ammattilainen ei tarvitse olla.

Käännöstyöhön tarvitaan:

• Hyvä tuntemus tietokoneen käytöstä ja ohjelmistoista
• Perustiedot käytettävästä käyttöjärjestelmästä
• Perustiedot ohjelmistojen rakentamisesta
• Hyvä suomen kielen taito
• Kohtuullinen englannin kielen taito

Erikoisohjelmien kääntämisessä on hyvä olla taustatuntemusta ohjelmien aihepiiristä ja käsitteistöstä.

Pääsääntönä käännöstyössä on, että tekemällä oppii. Varmasti kukaan ei pysty tekemään virheettömiä käännöksiä suoralta kädeltä, vaan kääntäminen vaatii aina käännettävien ohjelmistojen -- ja samankaltaisten muiden ohjelmistojen -- huolellista tutkimista, jotta käsitteiden merkityksen ymmärtäisi varmasti oikein.

Laatutyön tärkeyttä ei voi korostaa liikaa ja sanakirjojen, automaattisen oikoluvun ja muiden työkalujen käytöstä kannattaa tehdä rutiinia.

Mitä kääntää?

Ohjelmien käyttöliittymien kääntäminen on aina etusijalla. Niissä on hyvänä puolena se, että merkkijonot ovat lyhyitä, jolloin ne ovat myös kieliopillisesti yksinkertaisia. Siten ne sopivat hyvin harrastelijoiden käännettäviksi.

Tietoja eri käännösprojekteista on saatavilla tältä sivustolta, erityisesti raportista avoimen lähdekoodin ohjelmistojen lokalisoinnin tilasta. Erityisesti kannattaa tutustua eri käännösprojektien käännöstilastoihin. Kannattaa myös kiinnittää huomiota käännösten laatuun.

Käännettäviä käyttöliittymäkokonaisuuksia ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat:

1. Käyttöympäristö

• Käyttöympäristö kattaa tietokoneen taustatyöpöydän, valikot, asetusohjelmat ja muut sellaiset perusohjelmat, joita tarvitaan ohjelmien käynnistämiseen ja käyttämiseen. Myös ohjelmistojen tietyt ikkunat, kuten tiedostojen avaus ja tallennus, värivalinnat ja käyttäjäasetukset ovat usein käyttöympäristössä yhteisiä komponentteja. Siksi peruskirjastot tulee olla erityisen huolellisesti käännettyjä.
• Käyttöympäristöjä ovat mm. KDE- ja Gnome-työpöytäympäristöt.

2. Tiedostonhallinta ja Internet

• Tiedostonhallinta- ja Internet-ohjelmat, kuten WWW-selain ja sähköposti, ovat kaikkien käyttäjäryhmien tavallisimmin käyttämiä sovelluksia.
• Tiedostonhallintaohjelmia ovat mm. Gnomen Nautilus ja KDE:n Dolphin. WWW-selaimia muun muassa Mozilla Firefox, Gnome Web ja Konqueror. Sähköpostiohjelmia mm. Mozilla Thunderbird ja Kontact.

3. Pelit ja opetusohjelmat

• Pelit ja opetusohjelmat ovat erityisesti nuorille käyttäjille ja muille aloittelijoille tärkeitä ohjelmaryhmiä, joten niiden tulisi olla erityisen huolellisesti käännettyjä.
• Pelien pelaamiseen vaaditaan hyvin usein pelisääntöjen lukemista käyttöohjeesta, joten pelien käyttöohjeiden kääntäminen on erityisen tärkeää.

4. Toimisto-ohjelmat

• Toimisto-ohjelmat ovat käytetyimpiä sovellusohjelmia, joita käytetään niin työssä, kotona kuin koulussakin. Niiden käyttäjäkunta on laaja ja suuri osa käyttäjistä ei osaa lainkaan englantia.
• Toimisto-ohjelmistoja ovat muun muassa LibreOffice ja Nextcloud.

5. Yleissovellukset

• Tällaisia ovat mm. piirto-ohjelmat, tekstieditorit, sanakirjaohjelmat ja muut ohjelmat, jotka sijoittuvat perussovellusten ja erikoissovellusten välille. Niiden kääntäminen on tärkeää, joskin toissijaisia perusohjelmiin nähden.

6. Erikoissovellukset

• Tällaisia ovat mm. äänieditorit, videoeditointiohjelmat, taloushallinnolliset ohjelmat ja muut erikoisohjelmat, joita käyttää vain hyvin pieni osa käyttäjäkunnasta. Näitä kannattaa kääntää harkiten. Niiden kääntäminen vaatii myös asiantuntemusta sovellusalueesta.
• Ohjelmistokehityksen apuvälineet ovat erikoissovelluksia, joiden käyttäjäryhmältä voidaan yleensä odottaa englannin kielen riittävää hallintaa.

7. Järjestelmäohjelmat

• Järjestelmäohjelmat ovat luonteeltaan melko teknisiä, joten niiden käyttäjäkunnalta voidaan paremmin odottaa englannin kielen taitoa eikä niiden kääntäminen siten ole etusijalla.

Käyttöohjeet

Käytönaikaiset ohjesivut ja muu dokumentaatio ovat tavallista proosatekstiä, jossa on käyttöliittymiin verrattuna pitkiä kieliopillisia ja merkityksen kannalta oleellisia rakenteita. Niiden kääntäminen hyvin on huomattavasti käyttöliittymiä vaativampaa.

Ohjelmien käyttöliittymien kääntäminen on käyttöohjeita tärkeämpää, sillä jos ohjelmien käyttöliittymä on selkeä (ja hyvin käännetty), ei käyttöohjeita pitäisi normaalin käytön aikana tarvita lainkaan. Poikkeuksena tästä ovat esimerkiksi pelit, joiden ohjeet on usein välttämätöntä lukea pelisääntöjen ymmärtämiseksi.

Ohjelmistojen käyttöohjeiden tärkeysjärjestys on sama kuin yllä käyttöliittymille.

Web-sivustot

Monien avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja muiden vapaaehtoisprojektien WWW-sivustot on käännettävissä paikallisille kielille.

Ohjelmistojen suomenkielisiä sivuprojekteja ovat muun muassa Debian GNU/Linux ja Fedora Linux.

Muita vapaaehtoisprojekteja ovat muun muassa Wikipedia ja OpenStreetMap.

Laadunvalvonta

Laatutyö on helppo tapa osallistua käännöstyöhön, sillä sitä tehtäessä ei välttämättä ole edes tarpeellista asentaa käännettäviä ohjelmia omalle tietokoneelle (joskin se on suotavaa niiden käsitteistön selvittämiseksi).

Ohjelmistokehitys

Jos on taitoa tehdä ohjelmointityötä, kannattaa ehdottomasti osallistua olemassa oleviin avoimen lähdekoodin projekteihin tai julkaista omia ohjelmia avoimena lähdekoodina.

Omat ohjelmat kannattaa ehdottomasti aina kansainvälistää huolellisesti, jolloin ne ovat helposti lokalisoitavissa. Eri sovelluskehykset tarjoavat tähän työkaluja. Kun ohjelma on saavuttanut riittävän kypsyysasteen ja käyttäjäkunnan, sen lokalisoinnin keskittäminen johonkin nykyisiin suurista projekteista on suositeltavaa: Gnome, Translation Project tai KDE, riippuen ohjelman tyypistä.